Pienessä Imbertin kylässä pysähdyimme niin sanotulle torille. Siellä sitä oli myytävänä sekaisin niin ruoat kuin hamosetkin. Me ei nyt sieltä muuta ostettu kuin Paavo Pesusieni 30 pesoa. Varmaan samanlainen olisi turistialueella maksanut ainakin 250 pesoa.
Tien vieruksissa oli pikku kojuja yms. Yhdestä olisi voinut ostaa taas erinäisiä "parantavia" suoloja, joita laitetaan kylpyveteen. Toisessa oli myytävänä kenkiä ja toisessa pikkuruisia alusvaatteita.
Välillä tulee mieleen, että mistä ihmeestä täällä asuvat ns. normaalin kokoiset ja vielä "pyöreämmät" naiset oikein vaatteensa ostavat, kun ne mitä täällä näkee, on sellasia kokoa 34-36...
Täälläkin on tietysti Colmado, jossa myydään sitten miltei mitä vaan. Riisit, jauhot ja yms ostetaan aina sen verran kun on rahaa esim. 45 pesolla ei niinkuin meillä painon mukaan esim 1 kg tai 500 g.
Ainut mikä on "valmiissa" pakkauksessa on kahvi, koska sehän menisi pahaksi jos irtotavarana myytäisiin.
Vihreät banaanit ovat ruokabanaaneja eivätkä koskaan muutu keltaisiksi. Ne eivät ole maultaan makeita vaan niitä käytetään ruoán valmistuksessa. Meilläkin niitä oli hotellilla tarjolla: soseena ja väriltä tuli mieleen hernekeitto. Keittokirjoissakin aina erikseen mainitaan, että kyseessä on ruokabanaani ei tavallinen. En tiedä tuodaanko näitä meille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti