13. päivänä joulukuuta Nuuttipukkikin kävi

Tänä vuonna Joulu tuli vähän hölökyn kölökyn, ilman mitään suuremaa ressailua.
Tosin ehkäpä se joutui osaksi siitä, etten niin hirveästi koristeita nyt laitellut kun tuntui
niin lyhykäiseltä: miltei normaali viikonloppu. Jotain uutta sentään tein: Lumikuningattaren kakun ja voi mahoton kun ol hyvää!

Sään puolesta varmaan juhannus on ihan ok koska joulunaikana oli aurinkoista, poutaa ja
vähäistä lumisadetta.
Joulupukkin ehti tänä vuonna meille! Ihme ja kumma Maria ei pelännyt laisinkaan.
Toivottavasti ei sitten pelkää tulevinakaan vuosina. Antti toimi esimerkillisesti
ja innokkasti Pukin apurina, ei sitten millään meinannut pysyä pöksyissä!

Maa on lumivalkoinen

Kylläpä on lunta riittänyt!
Ensilumi sateli jo 17.11. ja siitä asti on tullut vaihtelevalla menestyksellä lisää...
Kovia pakkasiakin oli -20 mutta nyt onneksi pakkanen keikkuu siinä -5 asteen korvilla.
Itsenäisyyspäivänä pyrytti ja pakkasta muutma aste. Päivä se kului hirvenpaistia ja
suolalapaa lisukkeineen valmistellessa sekä tietty Linnan juhlia katsellessa !
Tänä vuonna yleensäottaen naisten puvut olivat tyylikkäitä muutamia lukuunottamatta.
Uusin hitti oli laser-tekniikalla tehdyt kuvat pukuihin. Täytyy sanoa, että ihmisten kuvat
eivät kuulu juhalpukuihin. Mielestäni ne tekevät puvun arkisen näköisesksi eikä suinkaan juhlavaksi. Kuviot on sitten luku sinänsä.

Kirja- ja viinimessut 30.10.2010

Kirjamessuille lähdettiin taas kukonlaulun aikaan, jotta ehtisimme käydä mahdollisimman paljon läpi kirja- viini ja musiikkimessujen antia. Mutta niinhän siinä kävi niinkuin arvata saattaa, että aika loppui kesken...


Päivä lähti käyntiin kuuntelemalla mainioita Alivaltiosihteereitä. Matkalla seuraavaan hengähdyspaikkaan pysähdyimme hetkeksi kuuntelemaan Mauri Kunnasta. Hurjan-Harrin tempaukset on siis ehdottomasti hankittava!


Seuraavaksi menimme kuuntelemaan Katariina Souria ja hänen mietteitään kirjastaan Pillerinpyörittäjä. Sittenpä lähdimme taas kiertelemään osastoja ja "juopumaan" kirjoista...


Matkanvarrella oli myös keskustelua Staffan Bruunilla ja entisellä Akateemisen Kirjakaupan
johtajalla, joka on aivan ihana! Toivottavasti hän tulee taas Maikkarin aamu-TV:hen kertomaan joululahjakirjoista.


Nyt olikin kello jo niin paljon, että oli aika lähteä viinimessujen puolelle ja seuraamaan Sara La Fountainin esitystä. Siinä sitä on kuulkaa likkaa kerrakseen! Positiivinen, iloinen vaan ei liian makeileva.
Hän teki aivan mahdottoman hyvää pastaa, jota me yleisö saimme maistaa. Pavlova sekä pirtelökin on ehdottomasti kokattava hänen upeasta kirjastaan Passion for Food, joka on tehty niin, että kirja on jaksotettu kuukausiin ja juhliin.


Ennen Saraa ruokaa oli kokkaamassa kanadalainen Carl Honoré aiheena Slow Food. Puhujamiehenä oheisissa näytöksissä toimi energinen Kari Aihinen.


Sitten aivan lopuksi teimme pikapyrähdyksen osastoilla ja tulihan sitä taas ostettua Forsmanin ihania irtoteepussukoita. Käteni kyllä kävivät myös hypistelemässä thaimaalaisissa mausteissa mutta Seppo se alkoi toppuutelemaan...


Musiikkimessujen puolella ei nyt siihen kellonlyömään sattunut lainkaan meille "nappaavia" esiintyjiä joten pääsimme lähtemään kohti keskustaa 15.00.


Nälkä kurni jo vatsassamme ja lähdimme kohti kiinalaisravintolaa. Aikomuksena oli mennä Citykäytävässä olevaan mutta vahingossa "törmäsimme" Gran Shanghaihin.
Otimme ruokalajin kahdelle. Alkukeitto oli tosi hyvää ja siinä mielessä hyvä senkin puolesta, että chiliä ei ollut laitettu valmiiksi vaan sen jokainen sai aivan itse mieltymyksensä mukaan annostella itse pöydässä olevasta kiposta. Naudalihaa sisältävä annos oli meille hiukka liian tulinen, joten sitä söimme vähemmän mutta taas friteeratut porsaspallerot olivat aivan ihanaa hapanimeläkastikkeen kanssa. Jälkkäriksi tietty perinteinen friteerattu banaani vaniljajäätelöllä maistui yhtä hyvältä kuin aina ennenkin!

Perinteisesti päätimme päivän Stoccan uusittuun ruokaosastoon ja lastenosastoon. Tulipa sitä
ostettua kokeeksi Chimay luostarijuustoa ja voin sanoa, että se oli niin hyvää, että 350g palasen kyllä voi syödä siltä istumalta kera oluen!

Valojen Yö

Valojen yötä vietettiin 20 kertaa lämpimässä sadekuuroisessa säässä.
Tänä vuonna keskityimme vain niihin kohteisiin joihin pääsi lastenvaunuilla.
Kirjastossa oli kouvolalaisen (Inksalaisen) Seppo Mäkisen maailman suurin pinssikokoelma.
Pinssejä oli kokoelmassaan yli 36 000. Siellä näki siis niin itsellekin tuttuja ja vähemmän tuttuja pinssejä. Tuli ihan nuoruus mieleen! Aika näyttää alkaako Maria keräämään pinssejä, olihan tämä hänen ensimmäinen näyttelykäyntinsä...
Seuraavaksi suuntasimme Bastioniin perinteisten valomiekkojen ja lakritsan ostoon.
Siellä oli juuri menossa musikaaliesitys.
Raatihuoneentorilla oli leiriytynyt venäläisiä ja suomalaisia sotilaita 1809 henkeen.
Apetta aioimme nauttia Fredrikinkadulla, jonka niin piti olla gourmet-katu mutta eihän siellä ollut
kuin makkaranmyyjiä ja Sotilaskodin vaunu ! Joten suuntasimme nokkamme kohti Auto-Grilliä joka ei tälläkään kerralla pettänyt herkuillaan!
Illan päätimme Raatihuoneentorilla upeassa ilotulituksessa. Sitten olimmekin jo valmiita lähtemään yöpuulle.

Pitkä kuuma kesä

ja senpä takia ei juur ole blogia tullut kirjoiteltuakaan. Näin lyhyesti kerrottuna kesä meni mökillä auringosta nauttien, tosin koivujen varjossa. Riippukeinussa en voinut olla kuin pari kertaa kun ol niin hitsin kuuma! Vettä ei meilläpäin satanut juur lainkaan vaan aina kun luvattiin sadetta niin sade pyyhkäisi linjalla Helsinki-Hyvinkää akselilla. Itä-Suomessa kyllä ukkosmyrskyt tekivät myös tuhojaan.






Merivesikin pysytteli 24-26 asteessa eikä ihme ja kumma sinilevää ollut juur laisinkaan.
Mikäs oli vedessä puljatessa...












Hamina-Tattoo vietti 10v juhlia mutta kuumuden takia en tällä kertaa niihin osallistunut kuin Pyörävarastossa olevaan isoontelttaa jolloin esiintyi mm. Popdea. Väkeä riitti sekä lämpöä ! Anne se vihdoin ja viimein tuli Tattooseen. Tapasimme myös joukon nuoruuden kavereita ja meillähuulikiiltolainaajilla oli tapaaminan.

Lauantaina 15. päivänä toukokuuta 2010

Tänään olisi ollut Pikku-Neitin laskettu aika, vaan päätimmepä me likat olla tavan mukaan kiireisempiä, sillä neitokainen syntyi 9.4.2010 klo 7.57 ja vauhdilla kun alkuun pääsi...
... tosin lapsivedet lorahti keskiviikkona 2.30 niinkuin Antistakin mutta nyt ei pidetty sellasta hoppua polille kun supistukset eivät olleet kovat eikä niitä tullut kuin muutama.
Ei siis muuta kuin taas osastolle aamulla odottelemaan. Vasta perjantai-aamuna alkoi tuntua vähäisiä omia supistuksia mutta kuitenkin klo 6.00 annettiin puolikas "käynnistys" tabletti ja sitten supistuksia alkoikin tulla 6.30 niitä sitten tuli ja tuli ettei normaalia olotilaa ollut juur lainkaan.
Alas saliin menin ennen seitsemää ja just ennätin saada minispiraalin ja sitten helpottui.
Ponnistin kaksi kertaa ja siinä se tyttönen olikin! Muistan vielä sanoneeni kätilö Äiti-Kärkkäiselle:
Mitä, tässäkö tää oli?! Pikku-Neiti oli 2240 g ja 48 cm. Seppo ei tosin ehtinyt mukaan mutta saapui aamukahville vähän jälkeen kahdeksan :)
Neiti vietiin osastolle happikaappiin vaikka hengittikin ihan hyvin ja onneksi ei muutakaan hankaluutta ollut. Pääsimme vielä häntä katsomaan. Ensimmäistä kertaa istuin pyörätuolissa, jota Äiti-Kärkkäinen työnteli lastenosastolle.

Merellinen Pohjola Merikeskus Vellamossa

Pitihän sitä eilen 24.3.2010 tietenkin mennä Kotkaan Merikeskus Vellamoon, jossa vietettiin Klaus Welpin suunnittelemaa ensipäiväkuorta ja pienoisarkkia (painosmäärä 250 000), joka kuuluu yhteispohjoismaiseen teemajulkaisuun Merellinen Pohjola, joka jatkuu kolmen vuoden ajan.
Pienoisarkissa on Merikeskus Vellamo, Puuvenekeskus ja museolaiva Tarmo. Ensipäiväkuoressa oleva merimies on Suursaaren luotsi.
Samana päivänä julkistettiin myös Tapani Talarin suunnittelema Merikeskus Vellamon erikoisleima, joka pohjautuu Petteri Laamion suunnittelemaan Vellamo-tunnukseen.
Väkeä kävi suht tasaiseen tahtiin ja mekin saimme äitini kanssa suurimmitta jonotteluita leimattua viralliset sekä tietty omat tekemämme postikortit merkkeineen signeerauksineen.